Amos Anderson perusti suomalaisen instituutin Roomaan jo vuonna 1938, jotta Suomi saisi oman tutkimuslaitoksensa muiden sivistysvaltioiden rinnalle ikuiseen kaupunkiin. Instituutin toiminnan vakiintuminen kuitenkin kesti aikansa. Jouduttiin odottamaan toisen maailmansodan yli ennen kuin tutkimuslaitokselle löydettiin sijainti Roomassa. Mutta odotus palkittiin: vuonna 1950 Amos Anderson sai hankittua omin varoin (P.S.) Gianicolo-kukkulalla sijaitsevan renessanssihuvilan, Villa Lanten, instituutin käyttöä varten. Virallisesti kiinteistön hankkijatahona oli Suomen vähävarainen valtio, joka sijoitti huvilaan instituutin lisäksi myös Vatikaanin diplomaattisen edustuston. Viralliset avajaiset seurasivat remontointia muutama vuosi myöhemmin.

Ks. lisää: http://www.irfrome.org/

Instituutin toimintaa ylläpitää säätiö Institutum Romanum Finlandiae. Tieteellisestä työstä vastaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu johtaja, joka puolestaan kokoaa oman työryhmänsä tutkimusta tekemään. Työryhmäläiset valitaan aiemmin instituutin kursseille osallistuneista humanistiopiskelijoista. Mukaan eksyy silloin tällöin jokunen teekkarikin, ja mahdollista on että valtiotieteilijätkin ovat keksineet tavan päästä nauttimaan instituutin antimista. (Jos näin ei ole, niin äkkiä hakemuksia väsäämään!)

Institituutin kurssit vetävät väkeä vuosittain useimmista Suomen yliopistoista: edustettuna ovat etenkin klassillisen filologian, historian, arkeologian, taidehistorian ja teologian opiskelijat. Antiikintutkimuksen johdantokurssilla sekä pidempikestoisella tieteellisellä kurssilla perehdytään monipuolisesti Rooman tarjontaan: raunioihin, kirkkoihin, museoihin, kirjastoihin, ravintolohin, baareihin ja yökerhoihin. Viimeksimainitut eivät tosin kuulu kurssien viralliseen ohjelmaan. Villa Lantessa voivat myös muut Rooma-nörtit majoittua lyhyempiaikaista tutkimushankkeitaan varten. Harva paikka maailmassa voi näin inspiroida työntekoon! Villa Lantessa on myös taiteilija-asuntola taiteellisen hurmostilan kokemista varten.

Ensi kerran Roomassa käydessäni, vuonna 2000 turistireissulla, rakastuin jo kauniseen Villa Lanteen ja päätin että tänne on tultava uudestaan ja uudestaan. Onnekseni pääsinkin niukin naukin antiikintutkimuksen johdantokurssille vuonna 2001 ja tieteelliselle kurssille 2005. Oi niitä aikoja! Ja terkut kaikille silloin mukana olleille kanssa-nörteille. Ootte ihkui!

Nyt tarjoutunut mahdollisuus työskennellä vuoden verran instituutin myöntämän ns. Wihurin-stipendin turvin onkin jonkilainen unelmien täyttymys! Jonkinlainen siksi, että tämä on vasta alkusoittoa. Kunhan saan väitöskirjan pakettiin ja tohtorinhatun päähän aion tietenkin hakea seuraavaa pidempiaikaista pestiä 😉