-
Museologian mallioppilaat ja menneisyyden haamu
Mitä tulee mieleen sanasta museo? Vitriinitolkulla pölyisiä esineitä ja kiukkuisia tätejä niitä vahtimassa? Älä koske mihinkään, opettele satamäärin vuosilukuja pyttyjen, peilien ja pystien pikkuruisista kuvauskylteistä ja katsele hieman lisää pyttyjä? Tällaisen kokemuksen tarjoaa mm. jo aiemmin mainittu Firenzen arkeologinen kansallismuseo. Alkuun täytyy toistaa se, jota jo sanoin: esillä oleva materiaali on ihan mahtavaa. Mutta esillepanossa…
-
Renessanssin teemapuisto
Lokakuun loppu kului parin päivän mittaisella vierailulla Firenzeen. Kaupunki ei täysin vastannut odotuksia, joskin yllätys oli pääosin positiivinen. Luulin joskus, että Firenze olisi suurkaupunki ja jotenkin merkittävä tekijä myös modernissa Italiassa, mutta kuinka ollakaan, kaupunki on asukasmäärältään about Espoon kokoinen (no, pientä liioittelua, mutta kuitenkin) turistirysä, joka elää ja hengittää amerikkalaismatkailijoiden varoin. Vierailijoita kun kaupungissa…
-
Antiikin Ostia
Parikymmentä kilometriä Roomasta merelle päin, lähellä Fiumicinon lentokenttää on Ostia Antica eli Rooman muinainen satamakaupunki. Yksi parhaista kohteista Italiassa sanon mä. Ja jostain syystä aika rauhallinen, noin turistivirtojen suhteen. Kannattaa tutustua (ja ottaa eväät mukaan)! Paikalle pääsee paikallisjunalla Ostiensen / Porta S. Paolon asemalta (-> la linea Lido / Cristoforo Colombo). Rooman puolessakin on nähtävää:…
-
Tallin täydeltä taidetta
Roomassa hevosetkin asuvat palatseissa. Tai ainakin asuivat vielä 1930-luvulle asti Il palazzo delle Scuderie del Quirinalessa, yhdessä Quirinalis-kukkulalla sijaitsevan palatsikompleksin rakennuksessa. Nykyään tallien, scuderie, sijaan paikalla on taidemuseo. Naapurissa asuu presidentti. Museon kymmenvuotista taivalta juhlistetaan näyttelyllä, joka kertoo, ei sen vähempää kuin Rooman menneestä (taide)mahdista: Roma. La Pittura di un Impero on näyttelyn nimi ja…
-
Villisikailua
Suomen Rooman-instituutin pitkäikäisimpiin ja suosituimpiin perinteisiin kuuluu ns. villisikaretki. Tradition ensihetket sijoittuvat jonnekin hamaan 60-luvun alkuun, jolloin Villa Lanten johtajana toimi historioitsija ja viininystävä Jaakko Suolahti. Hän oli tutustunut Roomasta hieman itään sijaitsevan Olevano Romanon kaupunkiin ja päätynyt paikalliseen ravintolaan, jossa villisian juuri kaatanut metsästysseurue kerskaili uroteostaan. Villisikaa, joka tarjoiltiin liekitettynä, riitti myös suomalaisryhmälle. Koska…
-
Rooman kujilla, palatseissa ja yössä
Stipendiaattivuodesta kaksi kuukautta takana ja kymmenen vielä odottamassa. Toistaiseksi reissu on ollut aivan mahtava, ja aika tuntuu kuluvan liiankin nopeasti. Elokuun hiljaiselon ja syyskuun alun Pompejin-reissun jälkeen työnteko/vapaa-aika ovat saamassa muotoa. Kirjastoista olenkin jo maininnut ne tärkeimmät ja viimein sain myös luvan Amerikan Akatemiaan. Myös Villa Lanten kirjasto on osoittautunut työni kannalta hyödylliseksi, joten usein…
-
Obesa etrusca ym.
Salaperäisten etruskikansojen mysteerejä ja arkipäivää esitellään Villa Giulia -museossa. Museorakennus itsessään on jo nähtävyys, kyseessä on jälleen yksi viehättävä renessanssihuvila, joka on rakennettu 1500-luvun puolivälissä hallinneen paavin kesäpaikaksi (not bad). Sijainti ei kuitenkaan ole mistään kotoisin; näköaloja ei ole nimeksikään. Museon alue tunnetaan myös instituuttighettona, sillä sinne on syntynyt useiden tutkimuslaitosten keskittymä, mm. ruotsalaiset pitävät…
-
Valittuja paloja
Syksy tuli Roomaankin ja toi mukanaan mahtavat ukkoskelit. Myös arki tuli kuvioihin, ainakin työmielessä, kirjastojen kesälomat päättyvät ja ihmiset aloittelevat kesän jälkeen normaaleja työrutiineja. Itse vielä odottelen kirjastokorttia Amerikan akatemiaan, mutta muutamaan muuhun paikkaan olen jo päässyt töitä tekemään, mm. norjalaisten instituutin kirjastoon, sekä Italian (vai peräti koko maailman?) ilmeisesti vanhimman tiedeakatemian, L’Accademia Nazionale dei…